perjantai 15. syyskuuta 2017

Hossan lumoissa

Olemme käyneet Julmalla Ölkyllä useasti. Ihailemassa jylhiä kallioita ja kanjoneita.
Mutta Hossa, uusi kansallispuistomme, on jäänyt jostain syystä vierailematta, ennen tämän viikon retkeä sinne.
Jaan sinulle nyt kuvien muodossa mahdollisuuden vierailla siellä, mikäli et ole vielä ehtinyt pistäytyä kohteessa.
Metsähallituksen luontokeskuksessa oli siistit tilat ruokailla ja kahvitella. Sieltä löytyy lisätietoa Hossasta ja Suomussalmesta. Kannattaa pistäytyä hakemassa kartta luontopoluista neuvonnasta ennen maastoutumista.


Ulkona on suuri opastaulu ja myöskin kartta alueesta, mutta itse otin mukaani paperiversion lisätäkseni sen Rukalla olevan mökkimme infokansioon matkailijoita ajatellen.
Kuusamon keskustasta Hossaan tulee matkaa n. 77 km eli autolla n. 45 min.
Nyt kun Hossa on yksi luontokohteemme Oulangan ja Juuman lisäksi, unohtamatta Riisitunturia ja muita kauniita paikkoja , joissa kannattaa vierailla, niin huomata saattoi , että alueeseen on panostettu.

Keskiviikkona, retkipäivänämme sää oli pilvinen ja sataa tihuutti hieman.
Kun pukeutuu oikein ja ottaa mukaan reppuun pientä purtavaa, niin kyllä kaunis luonto ympärillä karkottaa pienen murheen sääolosuhteista.
Otimme kohteeksi 3 km luontopolun, eli vain raapaisu ympäröivistä patikointireiteistä ja nähtävyyksistä.
Mutta kotiin palattuamme huomasin, että kameraani oli tallentunut 48 kuvaa 3 km matkalta, joten jotakin nähtävää matkalta löytyy varmasti jokaiselle.

Matka alkaa.






Luontopolulla on huomioitu myös liikuntarajoitteiset kulkijat,  myös pyörätuolilla liikkuvat.

Leveät lautaiset kulkuväylät heti alkumatkasta.


Tästä näytti eräs pyörätuolilla matkaava nappaavan kalan, ja tämä ei ole kalavale.
Ja taas jatkuvat puiset kulkuväylät kohti seikkailua.




Ja arvata saattaa kuka kuvasi käppyröitä.


Miksihän nämä kiehtovat minua. Kohta näitä on myös Rukalla, mökkipihamme koristeena.

Kaukana siintää koski, kuvan otin polulta, matkaa sinne n. 500 m. Sinne pääsee parkkipaikalta myös autolla. Emme käyneet , joten en tiedä kuinka lähelle tie vie.
Taisi olla Iikoski nimeltään.


Matka jatkuu jälleen. Välillä noustaan kukkulalle ja taas laskeudutaan notkoihin.



Matkalla maistuvat puolukat, ennen kuin taas ihmetellään lammen turkoosia vettä.



Opaskartat matkan varrella kertovat sinulle sen, miksi vesi on turkoosia ja mitä aktiviteetteja täälläkin voit harrastaa.


Vaikka päivä oli pilvinen, niin vesi lammessa ei ollut, täällähän on erittäin kirkkaat vedet.



Ruska-aika on käsillä. Tänä vuonna se näyttää tältä Hossassa, luulen, että vielä paranee kunhan yöt kylmenevät. Tässä olikin sitten meillä tauon paikka. Makkarat maistuivat kun varastosta löytyi siistit pinot halkoja ja hyvä nuotiopaikka.



Tilaa oli ,ja katso miten mahtava pöytä, unohtamatta maisemia.
Niin, kannattaa poiketa tänne, ja olla pitempäänkin.

Vielä yksi kuva täytyy laittaa tähän lopuksi.
Sen kera toivotan sinulle oikein ihanaa syksyn jatkoa.


Terveisin Anitta



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti