Talven taikamaa

Lunta on nyt satanut kahtena päivänä sen verran,  että maisema alkaa näyttää talviselta.

Ensilumen tuoma oma tunnelma on mielestäni paras hetki talven tullessa. Maisema näyttää puhtaalta ja aamulla aikaisin, kun vielä on hieman hämärää on paras hetki aistia luonnon mystinen taika.

Lapsenomainen riemu ja innostus valtaa mielen, ja katsoessani näitä maisemia koen vilpitöntä iloa siitä, että tuo ihme vielä löytyy sydämestä.

Ennen lumien saapumista pistäydyimme toisissa maisemissa, kuitenkaan matkaa sinne ei ole kuin kiven heitto..

Vaaran päälle kiivetessä on luonto taas läsnä, on suota, pitkospuita, naavaisia puita ja syksy onkin minulle yksi mieleisimmistä ajankohdista luonnossa liikkumiseen.
Varmaankin siksi, että se mykistää kauneudellaan ja yksityiskohdillaan ihmisen, kun vain osaa katsoa sitä avoimin aistein.

Kikiltä ainakin löytyy tämä aisti, se kun on aina mukana minne tie sitten viekin meitä.

Nousua on jonkin verran, mutta tännekin voi lähteä lasten kanssa päiväretkelle.

Taas ollaan lähellä Venäjän rajaa. Aurinkoisena päivänä voit nähdä kaukana häämöttävän Nuorusen vaarat. Nyt sää oli pilvinen ja ylhäällä Kuntivaarassa sumuinen.

Tämäkin paikka on moottorikelkkailijoiden suosiossa keväisin.

Mutta makkarat ja kahvi maistuivat jälleen hyvältä, niin kuin aina. Tässä tilassa mahtuu useampikin matkailija istahtamaan tuokioksi.

Pidätkö käsitöistä vai tunnetko sanonnan peukalo keskellä kämmentä?

Olen jo kauan halunnut kokeilla nahkatöiden tekemistä. Ehkä siksi, kun Rukan mökillemme halusin Lappiaiheista tunnelmaa ja senhän saa mielestäni vain aikaan sisustuksella.

Tästä se ajatus taas kerran lähti etenemään. Purin vanhan mokkatakin osiin ja vanha luupalasista tehty vyö sai myös lähteä parempaan tarkoitukseen. Niin mitähän tästä syntyykään vai syntyykö mitään?

Nämä ovat varmaankin jo lumen alla, eri maisemissa kun ovat. Sai niitä sentään ihastella hetken aikaa.

Mutta joko arvaat tämän projektini aiheen? Ompelukoneella tein siihen muutamia kuvioita tikkaamalla.

Lisäsin keskelle myös luupalan ja luuhelmiä.

Ja viimeiseksi pingotin nahan renkaan ympärille, kiinnitin nitojalla ja lisäsin tekoturkista reunoihin.

Nahasta leikkasin pari suikaletta ja kiinnitin turkista päihin. Näin syntyi minun noitarumpuni. 

Ja paikkakin löytyi keittiön seinältä, taikoja en ole vielä ehtinyt tehdä.

Porontaljahan tuo oman säväyksensä aina. Oli hyvälaatuinenkin, siksi sai paikkansa oleskelutilan seinältä.

Tämä oli kiva projekti, mikä lie seuraava. Katsotaanpa sitä sitten seuraavalla kerralla.

Nyt luonto kutsuu, ulkoilkaa ja nauttikaa tekin, meillä on siihen hyvät edellytykset.

Terveisin

Anitta

Rukalla lasketellaan jo

 

Minä poimin puolukoita piirakan täytteeksi ja läheisillä Rukan rinteillä avattiin kaksi ensimmäistä rinnettä laskettelijoiden iloksi.

Marjapaikka ei ole kaukana, eikä laskettelijoiden huvit. Saaruassa oli avajaispäivänä jo mukavasti laskijoita, ympärillä ruska parhaimmillaan.

Aikaisemmin vierailimme mökin lähistöllä olevalle Pyhävaaralle. Mökiltä autolla Kuusamoon päin n.1,5 km, ja parkkipaikalta kävelyä n. 2.5 km huipulle.

Polku oli hyvä kävellä, Kiki tässä jo edellä menossa ylöspäin. Nousuahan on jonkin verran,mutta palatessa taas saa huilata.

Vanhaa metsää ja luonnontilassa oleva luonto ympäröi reitin.Ei riittänyt miehenkään kädet kuusen ympäri, halkaisija oli metrinen.

Kohta ollaankin huipulla. Sää oli sumuinen, kuten koko syksyn on ollut.
Kiki mielipuuhassa, puolukoita etsimässä.

Huipulla odotti tällainen näkymä. Vähän lohduttoman näköistä muutenkin harmaana päivänä.

Puitteet olisi kyllä kohdallaan, mutta huolinta on jäänyt heikoille kantimille.
Kodassa paistoimme makkarat ja tutkiskelimme opastauluja.

Moneen suuntaan näyttää tästä pääsevän, kelkalla varmasti keväisenä päivänä mukava pistäytyä täällä kahvittelemassa ja makkaranpaistossa.

Palattuamme mökille aloin suunnittelemaan pihapölkkyjen päälle pehmusteita.

Palakaupasta olin jo löytänyt ihanaa turkisjäljitelmää ja Jyskistä edulliset pyöreät kangaspehmusteet.

Kiinnitin ne muutamalla ompeleella toisiinsa ja valmista tuli. 

Mitä sinä toivoisit vuokramökiltä löytyvän ja arvostatko mökin siisteyttä ja panostusta sen tunnelmaan?

Joulua jo suunnitellaan ja huomioidaan se myös valaistuksessa. Vanha sarvi oli saanut kuparin värisen sävyn tyttöni luona ja siirtyi nyt mökille makuuhuoneen seinään. Taiteellinen puoli minussa sai vallan ja piti alkaa maalaamaan lankkuun kuvia ja koukeroita.

Tätä se on sisustajan elämä, ideoita tulee ja menee, useasti onneksi jotain jää käteenkin ja valmistuu.

Ennen sarven kiinnitystä seinään valmistui tämä päreestä tehty kyltti haitarioven päälle.

Mökille hankimme myös syöttötuolin pieniä matkalaisia silmälläpitäen ja ulos ehdittiin levittää jo hieman mursketta portaiden edustalle. Tästä homma jatkuu taas seuraavalla käyntikerralla.

Rantamaisemissa alkaa pikkuhiljaa tavaroiden siirtely talven tulon alta.

Kesä on takana ja katseet kääntyvät tulevaan aikaan.

Oletko pistäytynyt paikassa nimeltä Kuntivaara?

Kerronpa sitten siitä ensi kerralla , jos vaikka herättäisi retkeilijän mielenkiinnon pistäytyä myös siellä.

Terveisin

Anitta