sunnuntai 13. elokuuta 2017

Ihan pihalla


Tänä vuonna on lumpeiden kukintakin myöhässä. Laskeskelin, että n. 2 viikkoa ollaan aikataulusta jäljessä muihin kesiin verrattuna.


Kesä on ollut sateinen ja kameralla on saanut siitä huolimatta ikuistettua muutamia mukavia muistoja, kuten nämä kaksi valokuvaa, kun ukkosilma saapuu mökkirantaan ja kaksi sateenkaarta samalla suunnalla.





Luonto osaa yllättää meidät kerta toisensa jälkeen.

Vihdoinkin rannan portaat ja terassi saatiin valmiiksi. Hiojalla meinasi usko jo loppua.
Ovat nyt kuitenkin saman sävyiset, vaikka vanhoista portaista ei saatukaan ihan uudemman terassilaudoituksen näköistä.
Seuraavaksi pitikin sitten alkaa suunnittelemaan kauan haaveilemaani kivikkopenkkiä portaiden viereen.


Sää oli eilen todella tuulinen, mutta aurinkoinen. Työ jäi vielä kesken, mutta olen tyytyväinen kun saimme homman alkuun.
Aloittaminenhan se on useasti se vaikein juttu.
Betoninen kotkakin löysi paikkansa, enää jotain heinälajia ja kivikkoon sopivia kasveja puuttuu.


Tälle ihanalle liljalle pitäisi myös löytää paikka. Ei taida pysyä pystyssä kivikkopenkissä tuulen vuoksi.
Toivottavasti nämä pelloillamme vierailevat sarvipäät eivät popsi sitä suihinsa.


Tänään ei näytä olevan asiaa pihalle. Saavat vettä nyt istutukset ainakin.
Pidätkö sinä pihatöistä? Minusta se ainakin on mieluisaa kun saa itse suunnitella ja touhuta hyvän apumiehen kanssa.

Poikani on innostunut nyt tästä harrastuksesta ja ottaa osaa myös Watercross kisoihin.
Rakensi itse kelkan vanhasta ja tässä huristelee morsiamen kanssa.
Aika hurjaa touhua, mutta hyvä on, että elämässä on iloisia asioita.


Pikkuhiljaa tulee kyselyjä Rukan loma-asuntoomme liittyen, muutamia varauksiakin.
Siisti siitä tulikin, vaikka kova oli työkin.
Näin se elämä kulkee eteenpäin täällä luonnon keskellä. Touhua piisaa, mikäli haluaa ja pystyy.
Kesää on onneksi vielä jäljellä, nautitaan siitä.

Terveisin 
Anitta








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti