Betonitöitä kotiin ja mökkirannan siivousta

Nyt näyttäisi betoniaskartelu olevan tapetilla. Pitihän sitä kokeilla itsekin.

Ensimmäiseksi kokeiluksi onnistuin siinä arvosanalla 7.
Vasemmalla oleva maljakko syntyi siten, että kapean pölkyn päälle asettelin vanhan pyyhkeen, jota ensin uittelin betoniseoksessa ja sitten pölkyn päälle kuivumaan 4 vuorokaudeksi.

Pienet kananmunapallot eivät onnistuneet hyvin, sillä betonimassa oli väärän paksuista, eikä tarttunut kananmunien pintaan vaan valui pois. No täytyy korjata niitä uudella betoniseoksella siten, että yritän maalipensselillä sivellä niiden pinnan betonilla uudelleen.Oikealla olevaa betonikuppia en ole itse tehnyt vaan se löytyi vuosi sitten kirpputorilta.
Kaikenlaisia juttuja voi kokeilla ja ohjeita löytyy googlettamalla.

Tänä vuonna ruusut ovat kukkineet kauniisti.Piti leikata yksi oksa terassin pöydälle ja kivalta näyttää.

Löysin asiakkaani pihalta kaksi vanhaa, harmaantunutta lankkua, joista seuraava projektini syntyikin helposti.

Taakse rimat tukemaan ja kiinnitykseen.

Mökillä käydesssäni pengoin taas navetan ylösalaisin ja löysin tarpeellista, harmaantunutta puuta pöydän jaloiksi ja niistä mieheni tekaisi sitten jalat koko komeudelle.

Ja valmiin pöydän näet sitten postauksen alussa. Eipä maksanut mitään, vain suunnittelemisen vaivan.

Ja sisällä on taas alkanut kynttilä kausi, joko sinullakin?

                                                                                   

Kuten kuvasta näkyy, niin rakastan sisustuksessa erilaisia puusta tehtyjä yksityiskohtia ja onhan niitä jo mökilläkin muutamia, kuten tämä laatikko, jonka tuunasin paljun syttöpuita varten.

Ei haittaa vaikka kastuu sateella, mutta syttöpuut pysyvät ainakin melkein kuivina.
Sitten hieman kuvia järven rannasta.

Anopin betoniset raparperit ja pajupallot siirtyivät rantaan maisemoinnin yhteydessä. Pari lahoa leppää kaadettiin samalla ja nyt on esteetön näkymä järvelle.

Takana näkyy vielä vanhaa aitarakennelmaa, kun vasta puolet aidasta on saatu uusittua. No onhan se kesä ensi vuonnakin, ainakin jonkinlainen.

Sitä odotellessa suunnitellaan ja ihmetellään maailman menoa.

Tämä kaunis kukka on ollut maljakossa jo kolme viikkoa.Kestävä ja syksyinen väritykseltään.

Niin, syksy on tullut, mutta se tuo mukavaa vaihtelua arkeen.

Nautitaan siitäkin ja touhuillaan.

Terveisin

Anitta

Kesän satoa

Mökillä olisi niin paljon tekemistä. Mieli täynnä ideoita, mutta toteuttaminen meinaa välillä olla hitaanlaista.Olin miettinyt pitkään, miten saisi pehmustettua terassilla olevat honkapenkit   mukavammiksi istua ja kun pistäydyimme paikallisessa rautakaupassa maaliostoksilla, niin silloin välähti mieleen tehdä pehmusteet säänkestävästä kankaasta, eli kernistä.

Eihän se täysin pidä vettä, mutta kun meidän kesä on niin sateinen ja terasseille on hankala suunnitella mitään tekstiileitä, niin ajattelin, että tämä Vallilan kangas kestäisi hieman paremmin meidän sääolojamme.

Kyllä se mielestäni muutenkin piristi terassin ilmettä.

Aurinkotuoli odotteli aurinkoisia ilmoja ja taustalla näkyvä seipäistä kyhäämämme aita olisi yksi kesän työtehtävistä....niin taas tuli haalittua jokin projekti itselle.
Mutta ennen sitä täytyy kuitenkin saunoa, uida ja nautiskella kylpytynnyrin lämpimästä vedestä.
Ja kun ne tuli tehtyä, niin alkoi urakka.Vanhan aidan seipäät oli alkaneet kaatuilla ja kun ne aitaa tehdessä vain iskettiin vanhaan peltomaahan, niin eihän ne siinä viittä vuotta kauempaa kestäneet.

Nyt uusi köysiaita tehtiinkin kyllästetystä puusta ja toivoa sopii,että se kestää kauemmin.
Ensi kesälle jäi vielä touhua sen suhteen, eli tolppien juureen asetellaan suodatinkangas ja sen päälle kivimursketta. Tämä siksi, että se helpottaa ruohon leikkuuta, jota kesäisin on kiitettävästi vanhalla peltotontilla.

 Tässä olisi jo yksi sivu valmiina, vanha aita vain vielä purkamatta.

Ja tässä väsynyt aidanrakentaja on laittanut paljun lämpenemään saatuaan urakan valmiiksi.
Portaatkin on joku näppärä puuhamies saanut käsiteltyä uudella värisävyllä.

Mutta eihän loman pitänyt olla yhtä puurtamista...pitihän sitä käydä myös veneretkillä.

Tämän kuusen alle mahtuisi isompikin perhe sateelta suojaan.Ja Kiutakönkäällähän täytyy käydä monta kertaa kesässä luontoa ihailemassa.

Kun ulkoilu ei enää huvita, niin onkin aika sisustaa mökkiä. 

Ei mitään suuria juttuja enää, mutta keittiönurkkaukseen asetella hyllyjä purkeille ja tankoja työvälineille.

Sohvanurkkaukseen  mies asensi  ledivalon ja sen eteen vanhan listan, johon porasin reikiä tasaisin välimatkoin. Nyt valo tulee reikien läpi pehmeästi.

Niin, aika kuluu nopeasti ja loma vielä nopeampaa. Mutta vielä on monta juttua jakamatta luonnosta ja sisustamisesta pitäville.

Siis ensi kertaan...kauniin maiseman kera

Terveisin
Anitta